Mia Marttiinin tietä on viitoittanut uteliaisuus, ideoihin tarttuminen ja niiden kehittäminen. Kokemusta löytyy tekoälyyn liittyvistä startupeista aina elokuvafestivaalin perustamiseen. Hän haluaa parantaa maailmaa ”kortteli kerrallaan”. Tällä kertaa kortteli on koko merellinen Helsinki.

Mia Marttiini (TaM, Uusi media) oli aina ollut kiinnostunut purjehtimisesta ja merellinen elämäntyyli oli vetänyt puoleensa. Omaa venettä ei kuitenkaan ollut ja kimppaveneen hankinta vielä kaukana. Spontaani kohtaaminen vei merelle. Lähisatamassa oli perinnepurjelaivan kevätkunnostus käynnissä. Näky innosti Miaa kysymään veneen ääressä hääriviltä, että miten tällaisten alusten toimintaan oikein pääsee. ”No, lähde mukaan skönelle vaikkapa heti!” kuului vastaus.

Nyt Mia Marttiini vetää kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ratkaisutoimistossa Ahti-hanketta ja tekee yhdessä tiiminsä kanssa juuri senkaltaista palvelua, jota he olisivat itsekin tarvinneet.

”Ahti-projektissa yhdistyvät monet kiinnostusteni kohteet: merellisten palveluiden käyttäjälähtöinen kehittäminen, meriluonto, innovoiva kokeilukulttuuri ja tietysti rakas kotikaupunki Helsinki, hyvine naapureineen.”

Ahti haluaa tehdä saariston ja sen palveluiden löytämisen helpommaksi

Innovaatiorahaston rahoittaman Ahdin ydinidea on tuoda saaristosta kiinnostuneet kaupunkilaiset ja kaupungissa vierailevat merellisten palveluiden luo.

”Tällä hetkellä kauniista saaristostamme nauttii suhteellisen pieni joukko ihmisiä, sillä vain harvalla on oma vene tai tietoa erilaisista kohteista, palveluista ja saariyhteyksistä. Palveluista ja kohteista ei saa tietoa, jos ei sitä osaa etsiä oikeista paikoista”, Marttiini sanoo.

Ahti kokoaa saariston mahdollisuudet yhden palvelun alle.

Veneilyn ja merellä liikkumisen toimijoilta taas puuttuu alaa yhdistävä taho. Palveluntarjoajille ja saaristossa toimiville pienyrittäjille Ahti toimii alustana sekä tarjota palveluitaan, että markkinoida niitä.

”Useilla alan yrittäjillä on rajalliset resurssit ja tietotaito digitaalisten kosketuspintojen, viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen”, Marttiini selittää. Ahti tarjoaa saariston pienyrittäjille nykyaikaisen alustan omien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiselle. ”Tavoitteena on tehokas kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, koko yritysekosysteemin buustaaminen.”

”Helsingin alueen noin 300 saarta ja rikas saaristokulttuuri toimii loistavana kokeilualustana mullistavillekin ideoille. Yritämme saada perinteisesti ja uudella tavalla ajattelevat yritykset toimimaan verkostomaisesti yhdessä, jolloin jokainen hyötyy. Vilkas merielämä kaikkina vuodenaikoina on Helsingin dna:ssa. Toimintakentän vaatimissa kehityspaineissa Ahti voi mahdollistaa metropolialueellemme uusia edistyneitä elinkeinopoliittisia ulottuvuuksia”.

Ahdin kehitystä ohjaa testikäyttäjien palaute

Uteliaisuus ja ideoista innostuminen näkyy Marttiinin tekemisessä. 20-vuotinen yrittäjän ura on pitänyt sisällään muun muassa kirjapainon, sote-startupin, elokuvafestivaalin ja tekoäly-yrityksen perustamisen. Kun kuuntelee Mian tehtävistä erilaisissa organisaatioissa, työ Ahdin parissa tuntuu luonnolliselta jatkumolta.

”Usein päädyn tehtäviin, joissa luon uutta, kehitän vanhaa ja esitän kysymyksiä. Visioissani tiede, taide, data ja teknologia edistävät milloin vanhusten hyvinvointia, milloin taas kokonaisten kaupunkien toimivuutta kuten nyt Ahdin tapauksessa.”

Ahdin parissa Marttiini on päässyt mielihaasteidensa pariin. Ahtia kehitetään käyttäjälähtöisesti ja kokeilemalla. ”Kaupungin oma tehtävä on antaa resurssinsa kaupunkilaisten hyödyksi. Ahti toimii tässä alustana ja siten edistää yritysten toimintaa. Kaupunkilaisille on kehitteillä yhä fiksumpia ja kiinnostavampia palveluita, joita voidaan hyödyntää myös ristiin. Keskiössä on avattava data: Ahti-hankkeessa avataan rajapinnat siten, että kuka tahansa voi liittää asioita omaan appiinsa tai järjestelmäänsä tai liittyä palveluntarjoajaksi.”

Tänä syksynä Ahdista julkaistiin testiversio ja sen käyttökokemuksista kerättiin palautetta. Ahdin tekijätiimi käy palautetta läpi ja nyt käynnissä on käyttöliittymän suunnittelu palautteen pohjalta.

”On ollut kiinnostavaa lukea kaupunkilaisten ja yrittäjien näkemyksiä merellisen Helsingin lähelle tuomiseksi. Silmiä avaavaa oli esimerkiksi huomio venepaikkojen vähyydestä. Tuo työlle merkitystä päästä toteuttamaan loppukäyttäjien toiveita”, Marttiini sanoo.

Ahtia edistetään ketterällä kehitystyöllä: tehdään rohkeasti kokeiluja, saadaan tuloksia nopeammin ja opitaan niistä.

”Yritämme Ahdin avulla karistaa vanhentuneita rakenteita ja järjestelmiä. Ahti on ollut hyvä esimerkki siitä, miten prosessit uudistuvat vain rohkealla tekemisellä”, Marttiini pohtii. ”Samalla se on auttanut ymmärtämään hyvin sen, että mikään digitaalinen palvelu ei tule koskaan lopullisesti valmiiksi.”

Jakamistalous laskeutuu maalta vesille

Ahti pyrkii vastaamaan Helsingin pulaan vierasvenepaikoista. ”Ideamme on, että venekerhot ja venesatamat voisivat tarjota helppokäyttöisen sähköisen varausjärjestelmän kautta laituripaikkoja ja niihin liittyviä oheispalveluja.” Ahdin myötä jakamistalous on laskeutumassa maalta vesille.

”Tunnetuimmat esimerkit, kuten AirBnb ja Uber, aloittivat noin kymmenen vuotta sitten ja painottuivat kuivalle maalle. Tällaiset alustat pyrkivät lokaaleiksi tai jopa globaaleiksi monopoleiksi. Ahti puolestaan edustaa City as a Platform –ajattelua, jossa kaupungin rooli neutraalina osapuolena on tuoda kilpailevat tahot samaan pöytään”, Marttiini selittää.

Tutkimusten mukaan Suomessa ja Ruotsissa veneet kelluvat laitureissa yli 90% kaudesta. Niin sanottu merestä nauttimisen käyttöaste on siis melko matala. Jakamistalouden siirtyminen vesille tuntuu olevan luonnollinen kehityskulku ja tuo merelliset mahdollisuuden suuremman yleisön luokse.

”Kukoistavan ja kestävän jakamistalouden rakentaminen riippuu olennaisesti kahdesta osatekijästä: ajattelutavan muutoksesta ja luottamuksesta. Kaupunki on oiva koti reilun ja kestävän jakamistalouden kehittämiselle.”

Kestävämmän matkailun puolesta

Suunnitelmissa Ahti on jo apuna Helsinki Biennaalin kävijöille ensi vuoden kesäkuussa. Nykytaidebiennaali järjestetään Vallisaaressa ja tapahtumaan odotetaan 300 000 vierasta. Merellisen biennaalin kävijöille Ahti toisi saariston mahdollisuudet käden ulottuville, omalle mobiililaitteelle. Ahtia suunnitellessa on ymmärretty, että esimerkiksi turistien mahdollisuudet nauttia merellisestä Helsingistä nojaa pitkälti vierailijoiden omaan aktiivisuuteen ja taitoihin sukkuloida eri palveluntarjoajien nettisivuilla.

Tärkeää Mia Marttiinille on myös syvempi ajatus Ahdin takana. Sen ei ole tarkoitus olla vain ”yritysekosysteemi”, vaan kannustaa ihmisiä arvostamaan merellistä perintöämme ja ohjata kestävämpään merellä oleiluun. ”Toivon, että Ahti tukee hyvien merimiestapojen, toisten huomioimisen ja herkkää Itämerta arvostavan toiminnan oppimista. Oli saaristomatkailu sitten lomailua, työtä, konferenssia, seikkailua tai ekomatkailua – on sen oltava kestävää. Unescon mukaan kestävällä turismilla tarkoitetaan ”matkailua, joka kunnioittaa sekä paikallisia ihmisiä että matkustajaa, kulttuuriperintöä ja ympäristöä”. Tämä olisi hyvä tulos.”