Kokemuksia vai käyttöliittymiä?
Käyttöliittymien suunnittelussa ensimmäisen kysymyksen tulisi olla “miksi”. Miksi rakennamme sitä? Minkä ongelman se ratkaisee?
Toimiva käyttökokemus voi syntyä myös päättämällä, ettei käyttöliittymää tehdä. Hyvä esimerkki on palvelun sisäinen kalenteri. Eikö käyttäjälle olisi lopulta helpompaa saada linkki tai sähköposti, josta merkinnän voi lisätä omaan kalenteriin? Kännykkä on käyttäjälle ennestään tuttu käyttöliittymä, kaupungin palvelu ei. Kaikki käyttäjäryhmät eivät toimi samalla tavoin, mutta kaikkien toiminnallisuuksien kohdalla on syytä kysyä: miksi teemme tämän ja ketä varten?
Usein kaupungin käyttöliittymä ei myöskään ole ensimmäinen, josta käyttäjä palvelua etsii. Siksi toimipisteiden osoitteiden ja aukioloaikojen tulisikin näkyä suoraan Googlessa, aivan kuten kauppojen ja liikkeidenkin. On siis syytä kiinnittää huomiota, että kaupungin palveluiden suunnittelu perustuu avoimiin rajapintoihin ja avoimeen tietoon. Keskeistä käyttökokemukselle ei ole yksittäinen käyttöliittymä vaan löydettävyys ja itse palvelun saaminen.
Hyvin suunnitellussa käyttökokemuksessa palvelu joustaa sen käyttötilanteeseen, olipa käyttäjä kiireisenä kadulla tai kotona läppärillä. Kyse on myös saavutettavuudesta. Palvelun tulee olla helposti käytettävä niin ensikertalaiselle kuin erityisryhmään kuuluvallekin. Kiinnittämällä huomiota saavutettavuuteen, on tuloksena parempi käyttökokemus kaikille.
Kaupungin palvelut ovat harvemmin sellaisia, joiden pariin käyttäjä palaa usein. Siksi palvelut tulisikin suunnitella konteksteihin, jotka ovat niiden tuleville käyttäjille mahdollisimman tuttuja. Käytännössä se tarkoittaa niiden palveluiden käyttämistä, joita kaupunkilaiset jo käyttävät, sekä sellaisten välineiden hyödyntämistä, jotka ovat kaupunkilaisille ennestään tuttuja.
Parhaimmillaan palvelu ennakoi palveluntarpeen. Käyttäjän näkökulmasta on vaikuttavampaa saada suora ehdotus koulupaikasta kuin muistaa asia itse ja selvittää ilmoittautumisen kulku hakukoneella. Jos käyttökokemusta voidaan parantaa miettimällä oma palvelurakenne uusiksi, se on syytä tehdä.
- Iso-Britannian valtionhallinnon Government Digital Service -yksikkö
- W3C: verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG 2.0)
- Julkisen hallinnon verkkosivujen saavutettavuusdirektiivi