Kaupungin verkkosivut rankattiin äskettäin maailman toiseksi parhaiksi suurkaupunkien vertailussa. Hyvästä sijoituksesta huolimatta vastassa on haaste: palveluiden löydettävyys. Tietoa on tarjolla liikaa ja liian monissa paikoissa.
Kuvaan astuu Helsingin tavoite sähköisten palvelujen yhtenäisestä kokonaisuudesta, joka helpottaa ja suoraviivaistaa palveluiden käyttöä.
Parhaassa tapauksessa kokonaisuus sisältää tulevaisuudessa kaikki kaupungin digitaalisessa muodossa olevat palvelut ja helsinkiläiset voivat kirjautua niihin yksillä tunnuksilla. Kehitystyössä hyödynnetään kaupunkilaisilta kerättyä tietoa toiveista ja tarpeista.
– Yhtenäinen digipalvelukokonaisuus tarkottaisi säästöjä kaupungille ja parempaa palvelua asiakkaille. Sen myötä helsinkiläiset löytäisivät tarvitsemansa palvelut helpommin ja saisivat itselleen vaikuttavamman näkymän siitä, mitä kaikkea on tarjolla, sanoo kaupunginkanslian projektipäällikkö Päivi Helanto.
Kaupunkia pienemmän mittakaavan esimerkki helposti löydettävista palveluista on Perheentuki-sivusto, joka kokoaa yhdelle sivustolle helsinkiläisille lapsiperheille tärkeän tiedon ja tarpeelliset palvelut. Palvelut eivät huku informaatiosumaan, kun ne niputtaa yhteen, kohderyhmälle sopivaan muotoon.
Kaupunki voi ottaa aloitteen palveluiden tarjoamisessa
Jotta yhtenäisen kaupunkilaisten käyttöön saadaan jotain uutta ja konkreettista, tarvitaan ensin toimivat konseptit. Niiden kehittäminen on Helannon mukaan olennaista, mutta haastavaa.
Palveluiden yhtenäistäminen vaatii esimerkiksi yhteisiä tietokantoja ja asiakasprofiileja, joiden avulla useampi kaupungin taho voi hyödyntää sellaisia kaupunkilaisten asiakastietoja, joiden käyttöön nämä ovat antaneet luvan.
Open Knowledge Finland listasi vuonna 2016 kaupungin rekisteriselosteisiin perustuen tällaisia MyData-kokonaisuuksia kaupungin tietojärjestelmistä. Sen jälkeen ideoitiin MyDataan perustuvia palveluita ja muutamasta tehtiin prototyypit. Esimerkiksi yksi palvelu suunniteltiin helpottamaan muuttoa asunnosta toiseen.
– Mydatan avulla kaupunki voisi tarjota palveluitaan vieläkin proaktiivisemmin. Tavoitteena on kääntää logiikka niin, että kaupunki pitää asukkaan aktiivisesti kärryillä tätä kiinnostavista asioista, Helanto sanoo. Kun lapsi lähestyy kouluikää, kaupunki voisi vaikkapa alkaa tarjota vanhemmille ikävaiheeseen liittyvää tarpeellista tietoa, kuten suoria ilmoituksia puhelimeen.
Uutta luodaan kokeiluissa – keväällä reaaliaikaista tietoa tilojen käytöstä
Kaupunginkirjaston tietohallintopäällikkö Jussi Vehviläisen mukaan uudet konseptit löydetään kokeilemalla. Nyt työn alla on pitkän tähtäimen asiakkuuskokeilu, jota on tarkoitus kehittämään ja testaamaan tämän vuoden aikana.
– Mitä jos ihminen voisikin luoda itselleen Helsinki-asiakkuuden, tavallaan niin kuin kaupunkilaisen henkilöllisyystodistuksen? Sen avulla voisi hallinnoida ja määritellä omia tietojaan ja päästä yhdellä kirjautumisella tai asiointivälineellä, esimerkiksi kirjasto- tai matkakortilla, moneen paikkaan, Vehviläinen sanoo.
Asiakkuuskokeiluun kuuluu myös vuonna 2015 käynnistetty Varaamo-palvelu, jonka avulla tarjotaan kaupungin tiloja ja laitteita yleiseen käyttöön. Sitä sivutaan myös Digitaalisen Helsingin blogissa. Vehviläistä kiinnostaisi erityisesti hyödyntää kaupungin tiloja nykyistäkin tehokkaammin siten, että monet eri toimijat voisivat hyödyntää yhtä tilatietokantaa.
– Toivottavasti tänä keväänä päästään testamaan IoT-pilottia (Internet of Things). Jos esimerkiksi näkisimme reaaliaikaisesti yhdestä näkymästä, että joku kokoustila on vapautunut ennen aikojaan, voisimme tarjota sitä heti uusille asiakkaille – tai parhaimmillaan järjestelmä osaisi tehdä sen automaattisesti. Samalla pystyisimme seuraamaan tilojen käyttöä tehokkaammin. Näin olemassa olevia resursseja käytettäisiin paremmin ja asiakkaat saisivat lisäarvoa.
Tapahtuma: Helsinki Loves Developers - Uutta dataa kaupungista IoT:n ja joukkoistamisen avulla
Miltä näyttää helsinkiläisen ihanteellinen digipalvelu?
Parempi sähköisten palveluiden kokonaisuus tarjoaisi helsinkiläisille räätälöidympää palvelua ja viestintää. Helannon ja Vehviläisen mukaan unelmapalvelu on käyttäjänsä näköinen ja helppokäyttöinen.
– Ideaalitilanteessa asiointi olisi saumatonta. Ihminen voisi itse hallita miten ja millä tunnuksilla asioi. Vaikka palvelun taustalla olisi monta eri tietolähdettä ja järjestelmää, ne toimisivat yhdessä niin, että asiakkaalle palvelu näyttäytyisi yhtenä kokonaisuutena, Vehviläinen sanoo.
Helanto muistuttaa, että vaikka ketteriä kokeiluja on helppo ja nopea tehdä, palveluiden kehittämisessä on katsottava lähitulevaisuutta pidemmälle. Tämän vuoden loppuun mennessä hän kuitenkin toivoo, että palvelupolut on loppuun asti mietitty ja kokeiltu ja Perheentuen kaltaisia kohderyhmäsivustoja on enemmän.
Tavoitteena on, että asiakkaat olisivat päässeet testaamaan jotakin konkreettista osaa palvelukokonaisuudesta, esimerkiksi yhtenäistä asiakasprofiilia.
– Nykyisessä toiminnassamme on jo paljon elementtejä, jotka tähtäävät uuteen. Uudet asiat siis linkkautuvat olemassa olevaan. Vuoden sisällä ne ovat entistä kiinteämmin osa kokonaisuutta, eivätkä enää erillisiä kokeiluja, Helanto summaa.
Herättikö teksti ajatuksia? Keskustele Twitterissä #digihelsinki!