Lähtökohtana on digipalvelua kehittävän tiimin monipuolinen osaaminen valitsemallaan omalla osaamisalueella. Käyttämällä tiimin valitsemia työkaluja ja kehitysympäristöjä monipuolisesti ja usein, niiden osaamisesta tulee varmaa. Kukin kehitysympäristö vaatii oman harjaantumisensa.

Erilaisten pilvipalveluympäristöjen ja ohjelmointiratkaisuiden tekniset erityispiirteet ovat helpompi oppia, kun osaa jo jonkun toisen työkalujoukon hyvin. Ohjelmointityökaluilla saa ja kannattaa leikkiä paljon. Osaaminen syntyy tekemällä.

Sisäänrakennettu digiturva

Jokaisen digipalveluita kehittävän tiimin on hyvä tietää yleiset digipalvelun tietoturvan kehittämisen periaatteet. Hyökkäyspinta-alan minimointi tarkoittaa, että palvelusta jätetään pois kaikki sellainen, mikä ei ole palvelun toteutuksessa tarpeen. Esimerkiksi tarpeettomat verkkoporttien avaukset tai palveluprosessit.

Kaikilla järjestelmään liittyvillä asetuksilla tulee olla turvalliset oletusarvot. Esimerkiksi ensiasennuksessa salasana on asentajan keksittävä itse tai se voi olla jokaisessa asennuksessa yksilöllinen, eikä ole olemassa yleistä oletussalasanaa (”1234”, ”admin”, ”password” tai muu sellainen).

Palvelulle tulevat syötteet tulee tarkistaa, käyttöoikeudet minimoida ja virhetilanteissa tulee päätyä turvalliseen lopputilaan. Turvallinen virhetilanteen lopputila voi esimerkiksi olla se, että palvelu katkaisee tietoliikenneyhteydet. Vaikka virhetilanne johtaa palvelunestotilaan, niin se voi silti olla parempi kuin se, että virhetila johtaa avoimeen tilaan, jossa palvelua voi käyttää vahingollisiin tarkoituksiin.

Digiturvan periaatteita

Syvyyssuuntainen puolustus (defense in depth) tarkoittaa, että digipalvelu pyritään suojaamaan useilla eri tavoilla. Esimerkiksi palvelua suojataan verkkosovellusten palomuurilla (web application firewall, WAF), digipalvelun toteuttavia palvelintietokoneita palomuuripalvelimilla (next-generation firewall, NGFW) sekä haittaohjelmasuojauksella, digipalvelun tietokantoja käyttämällä salakirjoittavia tiedostopalvelimia (encrypting data at rest) sekä ottamalla varmuuskopioita, ja palvelun käyttöä suojataan käyttämällä eritasoisia käyttäjätunnuksia (pääkäyttäjälle, suunnittelijalle ja palvelunkäyttäjälle kullekin on erilaiset tunnukset).
Johtoajatuksena on, että vaikka jotkin turvamekanismit pettäisivät, niin toiset turvaratkaisut voivat vielä estää palvelun väärinkäyttöä ja vahingoittumista.

Myös epäluottamus ulkopuolisiin palveluihin (zero-trust principle) tukee digipalvelun tietoturvaa. Periaate tarkoittaa, että palvelu pakottaa ulkopuolisten palveluiden tarvitsemat käyttöoikeudet aina mahdollisimman rajatuiksi, tarkastaa aina kaikki saamansa tiedot ja syötteet, eikä koskaan oleta jotain ulkopuolista palvelua luotettavaksi. Esimerkiksi ulkopuolisen kumppanin tarjoama yleensä luotettava tukipalvelu voi olla kaapattu, ja silloin sieltä tuleva yhteydenotto onkin vaarallinen eikä yhteydenottoon voi itsestään selvästi luottaa.

Turvamekanismien periaatteiden salailu ei varmista digipalvelun turvallisuutta. Jos digipalvelun turvamekanismien periaatteet ovat yleisesti tiedossa, niin pahantahtoinen taho voi niitä tutkimalla pyrkiä keksimään, kuinka palvelua voi käyttää väärin. Mutta niin voi myös joku tietoturvasta kiinnostunut tutkija löytää keinon parantaa palvelun turvallisuutta. Tarkkoja yksityiskohtia kuten laitteiden osoitteita ei kuitenkaan ole syytä julkaista ajattelemattomasti. Kaiken ei tarvitse olla yleisessä tiedossa, mutta silti ei pidä luulla, että periaatteiden salaaminen riittäisi tietoturvan takaamiseen.

Helsinki loves developers

Kyberturvallisuuskeskuksen turvallisen tuotekehityksen ohjeessa on selkeästi kerrottu mitä kaikkea liittyy digipalvelun tekemiseen. Yhden ihmisen ei tarvitse osata kaikkea. Ne asiat, joita omassa tiimissä ei itse osata, kannattaa tehdä asian osaavan toisen tiimin kanssa yhdessä.

Toisten kehittäjien kanssa voi verkostoitua digikehittäjien tapahtumissa. Tietoa erilaisista digipalveluiden kehittäjien tapahtumista löydät pääkaupunkiseudun avoimen datan palvelun sivuilta ja Forum Virium Helsingin sivuilta.

Yhdessä tehden hyvä tulee!

[]

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Kyberturvallisuuskeskus, Ajankohtaista > Tietoturvaohjeet, Turvallinen tuotekehitys -opas (21 sivua)

Pääkaupunkiseudun avoimen datan palvelun sivut, Helsinki loves developers

Forum Virium Helsinki, tapahtumat

Herättikö teksti ajatuksia? Keskustele Twitterissä asiasanalla #digihelsinki.

Kuvitus: Aaro Hallikainen