Tuntuuko kaupungin digipalveluiden käyttö kankealta tai liian kirjavalta? Tilanteeseen saadaan vähitellen helpotusta, kun Helsinki julkaisee digitaalisten palveluiden kehittämisoppaan. Se auttaa palveluiden kehittäjiä luomaan yhtenäisen ja sujuvan palvelukokemuksen helsinkiläisille.

Palvelut digitalisoituvat entisestään ja kaupunki tietää asukkaistaan jo paljon: asuinpaikan, omistaako auton, onko perhettä. Tietoja halutaan tulevaisuudessa käyttää tehokkaammin hyvien digitaalisten palveluiden rakentamisessa – toki kuntalaisten omalla luvalla. Lasten vanhemmille voidaan esimerkiksi lähettää puhelimeen muistutuksia kouluihin ilmoittautumisesta ja kaupunkiaktiiveille tietoa siitä, milloin seuraavan kerran tehdään asuinaluetta koskevia päätöksiä.

Uusi digitaalisten palveluiden kehittämisopas tukee Helsingin digipalveluiden suunnittelijoita ja tuottajia, jotta helsinkiläiset saisivat jatkossa nauttia mahdollisimman saumattomista palvelukokemuksista. Opas toteutetaan kaupungin virastojen yhteistyössä osana Digitaalinen Helsinki -ohjelmaa.

– Oppaan taustalla on ajatus kaupungin yhtenäisestä palvelukokemuksesta ja tekemisestä yli virastorajojen. Tavoitteena on, ettei helsinkiläisen tarvitse opetella uutta joka kerta kun haluaa käyttää digitaalista palvelua, sanoo Helsingin kaupungin projektisuunnittelija ja palvelupäällikkö Antti Pakarinen.

Pakarinen povaa palveluoppaasta elävää ja interaktiivista dokumenttia ja työkalua, ei kankeaa pdf:ää. On tärkeää, että opasta voidaan päivittää ja parantaa sitä mukaa, kun sitä käytetään.

Opas koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisenä, joulukuussa, julkaistaan kymmenen peruspilaria – muun muassa “Lähde tarpeesta”, “Perusta tietoon” ja  “Avaa kehittäminen” –  digitaalisten palveluiden suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Periaatteet ottavat mallia brittien julkisen sektorin gov.uk-sivuston palveluperiaatteista ja New Yorkin kaupungin digikehittämistä ohjaavasta Digital playbookista. Ensi vuoden aikana oppaaseen lisätään tapausesimerkkejä hyvin toteutetuista palveluista Helsingissä ja työkalupakki, jossa esitellään parhaita käytäntöjä ja työtapoja.

Kokeilukulttuuria yli virastorajojen

Antti Pakarisen mielestä palveluita pitäisi kehittää kaupunkilaisten tarpeet edellä. Sotkuisesta lähipuistosta huolestunut helsinkiläinen ei todennäköisimmin tiedä, minkä viraston vastuulla puiston siistiminen on. Siksi hän soittaa vaihteeseen ja joutuu juttelemaan usean eri ihmisen kanssa ennen kuin oikea taho löytyy. Kaupungin digitaaliset palvelut toimisivat sen sijaan parhaimmillaan aina siten, ettei asukkaan enää tarvitse erikseen tietää, mille virastolle asia kuuluu eikä asian selvittelykään jää palvelun käyttäjälle.

Kehittämisopas on pääasiassa suunnattu kaupungin virastoille ja muille palveluita tuottaville tahoille, kuten yrityksille. Koska tarkoitus on helpottaa helsinkiläisten arkea, kaupunkilaiset voivat itse osallistua oppaan kehittämiseen. Avainsana toteuttamisessa on avoimuus: Oppaassa hyödynnetään avointa koodia ja esimerkiksi Digitaalisen Helsingin sivuilla kiinnostuneet ohjataan avoimeen Google Doc -tiedostoon, jossa oppaan perusperiaatteita suunnitellaan. Kommentit, muokkaukset ja ehdotukset ovat kaikkien nähtävillä.

– Haluamme edistää läpinäkyvyyttä ja kokeilukulttuuria. Ihmiset voivat kommentoida silloin, kun asioissa ei ole mitään järkeä tai jos jotain on tehty todella hyvin. Avoimessa kehittämisessä esillä saavat olla myös raakileet ja joskus ristiriitaisetkin suunnat – ja usein paras lopputulos löydetään juuri siksi, Pakarinen sanoo.

Virheitä ei siis pitäisi pelätä liikaa palveluita kehittäessä. Pakarinen korostaa, että oppaan tekeminen on yhtä lailla kulttuurin muutoksen ajamista. Ideoita testataan varhaisessa vaiheessa palvelun kohderyhmällä aina kun se on mahdollista, jolloin säästetään aikaa ja rahaa. Yhdessä tekeminen on paitsi halvempaa ja nopeampaa, myös nostattavampaa kuin omissa siiloissa pakertaminen.

– Yhdessä tekeminen on pala, joka palapelistä on tähän mennessä puuttunut. Meillä on niin paljon lahjakkaita devaajia, suunnittelijoita ja kirjoittajia, ja kaupunkilaiset ovat entistä enemmän omien alueidensa kokemusasiantuntijoita. Näyttää siltä, että ihmiset todella haluavat tehdä kaikenlaista siistiä yhdessä.

Herättikö teksti ajatuksia? Keskustele Twitterissä #digihelsinki ja #digiopas!

Digipalveluoppaan ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa. Oppaan kehitys jatkuu vuoden 2017 kuluessa. Yhteystiedot »