Kiusaamista ehkäiseviä videoita, seksivalistusta, e-urheilutapahtuma. Edellä mainitut asiat ovat esimerkkejä projekteista, joita helsinkiläiset nuoret päättivät toteuttaa. Nuoret saivat jakaa 200 000 euroa kaupungin budjetista äänestämiinsä kohteisiin, ja listalle päätyi lukuisa määrä hankkeita.
Osallistuvan budjetoinnin kokeilu kantoi nimeä RuutiBudjetti ja se oli osa Helsingin kaupungin osallisuusmallia. Tulevaisuudessa osallisuusmallia on suunniteltu toteutettavaksi entistä tehokkaammin, jotta kaupunkilaiset tuntisivat itsensä vaikutusvaltaisiksi asukkaiksi.
– RuutiBudjetti oli kaupungin ensimmäinen osallistuvan budjetin kokeilu. Hienoa, että pääsimme koeajamaan järjestelmää nyt ennen kuin toiminta mahdollisesti laajenee koko kaupunkiin, sanoo Joonas Pekkanen, kulttuurin ja vapaa-ajan ict-kehittämispäällikkö.
Kaupungissa on valmisteltu mallia, jossa osallistuvaan budjetointiin voisivat tulevaisuudessa osallistua muutkin kuin nuoret. Kaupunginhallitus on jo hyväksynyt osallisuusmallin, mutta myös kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä ehdotus, jotta se tulisi täytäntöön.
Jos valtuusto hyväksyy mallin, osallistuvaa budjetointia on tarkoitus alkaa tehdä alueittain ja koko kaupungin tasolla. Helsinki jaetaan seitsemään eri alueeseen, joiden kehittämiseen kaupunkilaiset voivat ehdottaa itse ideoita. Kaupunkilaiset saisivat päättää jopa 4,4 miljoonan euron jakamisesta.
Periaatteet: Lähde tarpeesta, Luo palveluja
Haaveissa siintää laaja vaikuttamisen alusta
Osallistuvan budjetoinnin periaatteisiin kuuluu se, että kuka tahansa voi ehdottaa ideoita kaupungin hyväksi. RuutiBudjetti-kokeilussa ideat kerättiin ja jalostettiin erilaisissa työpajoissa ja tapahtumissa. Ideoista muotoillut ehdotukset tulivat lopulta äänestettäväksi osallistu.hel.fi-sivustolle.
– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki ideat olisivat koko prosessin ajan verkkopalvelussa. Siellä voisi esittää ideoita, keskustella niiden muovaamisesta ja lopulta äänestää parasta vaihtoehtoa, Pekkanen sanoo.
Verkkopalvelua voitaisiin käyttää muuhunkin kuin vain osallistuvaan budjetointiin. Esimerkiksi nuorten oman vaikuttajaverkoston Ruudin ydinryhmän edustajat voitaisiin äänestää palvelussa.
Myös kirjautumisesta halutaan tehdä entistä helpompaa. Tavoitteena on, että nuoret voisivat kirjautua palveluun koulussa käyttämillään Wilma-tunnuksilla. Pekkanen on ollut tyytyväinen verkkopalvelun käyttämään ohjelmistoon.
– Teimme selvityksen maailmalla käytössä olevista sähköisistä osallistamisen työkaluista. Selvityksessä parhaat pisteet sai Barcelonassa kehitetty alusta. Hienoa, että pääsimme testaamaan sitä jo nyt, niin saimme tekniset viat korjattua.
Periaatteet: Tee vähemmän, Muokkaa ja toista
Stadiluotsit auttavat ideoiden kehittelyssä
Pekkanen pitää osallistuvan budjetoinnin mallia hyvänä tapana ottaa kansalaiset mukaan päätöksentekoon. Pelkät strategiset linjaukset jäävät helposti sanahelinäksi, jos käytännön työkaluja ei ole.
– Täytyy olla selkeät kanavat, joissa ehdottaa ideoita. Toki tässä on noussut myös puhetta niistä kaupunkilaisista, jotka eivät käytä tietokonetta. Heitä varten on suunniteltu opastusta kirjastoihin, joissa heitä voitaisiin auttaa äänestämään budjetista, Pekkanen sanoo.
Opastusta on suunnitteilla muutenkin. Osallistuvan budjetoinnin järjestelmään liittyvät tiiviisti niin kutsutut Stadiluotsit, joista kunkin vastuulla on yksi järjestelmän seitsemästä alueesta. Stadiluotsien tehtäviin kuuluisi asukasiltojen ja työpajojen järjestäminen eri kaupunginosissa. Näin ideoita budjettikohteiksi pääsisi ehdottamaan muuallakin kuin vain verkossa.
– Yksi asia, joka itseäni vähän mietityttää on se, miten hyvin seitsemän aluetta tulevat toimimaan. Pystyykö kaupunkilainen samaistumaan vaikkapa Kaakkois-Helsinkiin alueena? Entä jäävätkö vähemmän asutetut kaupunginosat paitsioon äänestyksissä?
Jos malli hyväksytään, seurataan osallistuvan budjetoinnin toimivuutta kuitenkin aktiivisesti ja tarvittaessa mallia parannetaan tulevina vuosina. Pekkanen odottaa innolla tulevaa.
– Jos kaupunginvaltuusto antaa vihreää valoa, alamme nopeasti toimiin. Haluamme järjestelmän mahdollisimman nopeasti auki kansalaisille.
Periaatteet: Rakenna kaikille, Avaa kehittäminen
Herättikö teksti ajatuksia? Keskustele Twitterissä #digihelsinki!
Tämä tarina on osa kaupungin kehittyvää digipalveluopasta. Keskustele: #digiopas.