Etsitkö hiihtolatuja tai ehkä lähintä uimarantaa? Vastausta eli pääkaupunkiseudun yhteistä ulkoliikuntakarttaa kehitetään tänä keväänä yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
Maaliskuisena maanantaina koululaisryhmä on ottanut auringonvalossa kylpevän Brahen luistelukentän haltuunsa. Yksi pojista on lämätä toista kiekolla otsaan kun opettajan silmä välttää. Kentän laidalla liikuntapaikanhoitaja Jesse Haapakoski kääntää puhelimensa kontrastia ylöspäin nähdäkseen näytöllä olevan karttasovelluksen paremmin.
Haapakosken käytössä on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteinen ulkoliikuntakartta, joka näki päivänvalon joulukuussa. Verkossa toimiva karttapalvelu näyttää reaaliaikaisesti, mistä kaupunkilainen löytää kunnossa olevat hiihtoladut ja luistelukentät. Kartan päivityksestä vastaavat liikuntapaikkojen työntekijät.
Ajatus uudesta ulkoliikuntakartasta syntyi, koska pääkaupunkiseudun kaupungit halusivat tuoda ulkoliikuntamahdollisuuksiaan paremmin esiin. Käytössä olleet mSki- ja mSkate -palvelut, joita ei esimerkiksi voinut käyttää älypuhelimella, eivät enää vastanneet käyttäjien tarpeisiin.
– Kaupunkilaiset käyttävät sovelluksia yhä enemmän mobiililaitteilla, minkä vuoksi tarve ketterälle mobiilipalvelulle oli huomattava, sanoo liikuntaviraston viestintäpäällikkö Essi Eranka, joka vastaa ulkoliikuntakarttasovelluksesta.
Ulkoliikuntakartta on muutaman kuukauden tehokkaan työrupeaman tulos. Tähän mennessä se on toiminut kaupunkilaisten toiveiden mukaisesti. Ihmekös tuo, sillä palvelua kehitetään yhdessä heidän kanssaan.
Keltaista ei kaivattu – ulkoliikuntakartta on kaupunkilaisille räätälöity palvelu
Loppusyksystä 2016 Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit kysyivät sosiaalisessa mediassa, mitä kaupunkilaiset halusivat tietää ulkoliikunnasta. Kolmensadan vastauksen perusteella kaupunkien liikunnasta vastaavat tahot kehittivät ulkoliikuntakartasta ensimmäisen version. Kyselyyn vastanneista 11 osallistui beta-version käyttäjätestaukseen. Kukin osallistuja sai käteensä älypuhelimen ja tehtäväkseen etsiä sovelluksesta esimerkiksi mitkä luistelukentät olivat auki.
– Emme antaneet testaajille ohjeita, vaan pyysimme vain käyttämään sovellusta. Testaajat kertoivat jatkuvasti, mitä tekevät. Kirjasimme kaikki vastaukset ylös lopullista versiota varten, Eranka sanoo.
Yksi testaaja halusi tietää latujen tarkan kunnon, sillä hänellä oli viidet sukset. Ladun laatu määrittäisi, mitkä niistä pääsisivät käyttöön. Toinen taas mietti, miten pääsee lastenlasten kanssa luistelemaan, kun ei omista autoa. Monia hämmensi se, että sovellus arvioi luistelukenttien kunnon liikennevalojen värein. Punainen ja vihreä olivat selkeät, mutta keltainen jätti testaajan arvailemaan, onko luistelukenttä kunnossa vai ei. Kartan kehittäjät ottivat palautteet huomioon: lopullisessa versiossa on reittiopas, muttei hämmentävää keltaista luistelukenttien päivitysvärinä.
Seuraava käyttäjätestaus järjestetään maalis–huhtikuussa. Eranka odottaa innolla, mitä siellä selviää. Testaajille ei esitetä suoria kysymyksiä tai johdatella suuntaan tai toiseen. Siksi kehitysehdotukset ja palautteet tulevat suoraan kaupunkilaisilta. Sen verran on jo tiedossa, että keväällä katse kohdistuu latujen ja luistelukenttien sijaan uimarantoihin. Kaupunkilaisia kiinnostavat meren sinilevätilanne ja veden lämpötila, ja niihin kartan kehittäjät pureutuvat seuraavaksi.
– On ollut tosi hyvä kuunnella asiakkaita herkällä korvalla. Palaute patistaa meitä tekemään parhaamme. Ihmiset haluavat ulkoilla ja meidän pitää tehdä kaikkemme, että pystyisimme takaamaan heille mahdollisimman hyvät olosuhteet, Eranka sanoo.
Avoin data ja asiakastarpeet suunnittelun ytimessä
Ulkoliikuntakartan suunnittelun ja toteuttamisen taustalla on kaksi keskeistä ohjenuoraa, jotka löytyvät myös Helsingin kaupungin uusista digitaalisten palveluiden kehittämisperiaatteista. Ensinnäkin palvelu on olemassa helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia ulkoilijoita varten, ja sitä kehitetään heidän tahtonsa perusteella. Palvelussa on siksi helppo palautelinkki, jonka viestejä ja asiakastyytyväisyyttä tekijät seuraavat silmä tarkkana. Myös käyttäjätestauksia järjestetään säännöllisesti.
Toiseksi palvelu perustuu avoimeen koodiin ja dataan, joita kuka tahansa pystyy hyödyntämään. Kiinnostuneet löytävät esimerkiksi karttapalvelun tiedot suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki Lippaasta. Jos joku keksii tehdä asioita eri tavalla tai kehittää avoimen materiaalin perusteella oman palvelun, siihen on vapaat kädet.
Näitä ohjenuoria noudattamalla ulkoliikuntakartasta tuli lyhyessä ajassa helppokäyttöinen ja kaupunkilaisille räätälöity palvelu. Suunnittelu ei olisi onnistunut ilman kaupunkien ja virastojen välistä yhteistyötä. Koska puolet luistelukentistä kuuluu rakennusvirastolle ja puolet liikuntavirastolle, toimijat löivät hynttyyt yhteen. Ulkoliikuntakartta on toimijoiden ensimmäinen yhteinen palvelu. Rakennusviraston työntekijät ovat olleet myös tyytyväisiä siihen, kuinka helppo karttapalvelua on päivittää.
Brahen kentän laidalla Jesse Haapakoski pistää puhelimen taskuunsa. Sormet eivät ehdi jäätyä kevyestä pakkasesta huolimatta, koska luistelukentän tiedot saa ajan tasalle parilla painalluksella.
Herättikö teksti ajatuksia? Keskustele Twitterissä #digihelsinki!
Tämä tarina on osa kaupungin kehittyvää digipalveluopasta. Keskustele: #digiopas.