Kun maailma muuttuu, myös palveluiden on muututtava. Kuinka kaupungit palvelevat asukkaitaan tulevaisuudessa? Miten takaamme, että asiakkaat saavat mieleisiään kokemuksia? Ja kuinka myös yritysten ääni pääsee kuuluviin entistä toimivamman arjen luomisessa?

Kaupunkikehittämisen suuret kysymykset kokosivat yritysten ja kaupunkien asiakaskokemuksen asiantuntijat kaupungintalolle joulukuun alussa järjestettyyn Ihmisten muotoilema kaupunki -tapahtumaan.

Vastauksia tulevaisuuden suuntaviivojen piirtämiseen haettiin palvelumuotoilusta, vuorovaikutuksesta ja digitalisaatiosta. Ihmisten muotoilemassa kaupungissa perustan luovat kolme D:tä: design, digitaalisuus ja dialogi.

Päivän aikana järjestetyissä työpajoissa testattiin erilaisia tapoja uusien ideoiden ja palveluaihioiden luomiseen. Vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupunkien välillä kehitettiin legoilla, kaupunkilaisten kokemusten mittaamiseen puolestaan etsittiin ratkaisuja pelillistämisen kautta.

Design, digi ja dialogi näkyvät jo palveluissa

Ennen työpajoja kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho kertoi tuoreita käytännön esimerkkejä vuorovaikutteisuuden lisäämisestä. Yksi keino on ollut yleiskaavan karttakysely, johon saatiin tuhansien vastaajien kommentit.

LähiöFest-tapahtumassa puolestaan pohdittiin kaupunkilaisten kanssa täydennysrakentamista: millaista on hyvä ja kestävä kasvu. Vuoropuhelua on lisätty myös kaupunkisuunnittelumessujen avulla. Autottomista ja auton omistajista koottu raati auttoi suunnittelemaan kaupungin pysäköintipolitiikkaa.

Koskelan sairaala-alueen tulevaisuuden visioita varten on puolestaan otettu käyttöön lisätty todellisuus. Oulunkylän suunnittelussa on hyödynnetty kaupungin 3D-mallia.

Tilaisuudessa päätettiin lisäksi, että nyt kääritään hihat, jotta 55 000 vuosittain sähköisesti annettua kuntalaispalautetta saadaan analysoitavaksi. Data on ongelmajätettä, jos se ei ole oikeasti käytössä

Kaikkea ei voi suunnitella etukäteen – kaupunki toimii mahdollistajana

Tapahtuman houkuttelema lähes sadan osallistujan seurue takasi, että tuttujen kasvojen kohtaamisen lisäksi synergiaa syntyi useiden toimialojen, asiantuntemusten ja kokemusten summana.

– Tämä on ollut hyödyllinen tapa vaihtaa ajatuksia. Meidän tiimissä huomattiinkin, että syntyy ristiinpölyttymistä, kun ihmisiä sekoitetaan, Jyrki Ahvonen paikkatietoratkaisuja kehittävästä Esristä sanoo.

Digitaalisen todellisuuden asiantuntija Esko Kilpi evästi digimurookseen suuntaavia muistuttamalla, että kaupungit eivät voi suunnitella kaikkea valmiiksi etukäteen – niiden tehtävä on luoda mahdollisuuksia.

– Käytössämme on nyt tehokkaampia työkaluja kuin koskaan aiemmin. Yhdessä onkin mietittävä, mitä kaikkea ne tarjoavat ja mahdollistavat. Unelmani on, että Helsinki on edelläkävijä älykkäiden laitteiden demokratisoimisessa.

Työpaja. Kuva: Helsingin kaupunki / Kimmo Brandt


Paitsi näkemysten vaihtoa, päivän aikana saatiin myös joukko ideoita. Niistä yhdessä kaupunki rakentaisi kumppaneidensa kanssa alustoja käyttäjädatan jakamista ja analysoimista varten, jotta diabetes saataisiin kuriin.

Toisessa ryhmässä ideoitiin, että Lasten päivää ja arkea olisi mahdollista parantaa Kyläyhteisö 2.0 -malilla. Sitä varten perustettaisiin alusta, joka toisi julkiset ja yksityiset palvelut samaan paikkaan. Kaupungin tehtävä olisi varmistaa eri toimijoiden palveluiden laatu. Ideaa olisi mahdollista testata pienessä kaupunginosassa hyvinkin nopeasti.

Digitaalinen Helsinki -ohjelman ohjelmapäällikkö Ville Meloni viittasi kaupunkistrategiaan ja totesi, että kaupunki mieltää olevansa kaikessa toiminnassaan perusluonteeltaan palvelutehtävässä – olivat palveluiden tarjoajina sitten kaupunki itse tai sen kumppanit.

Helsingin loppuvuodesta hyväksytyn kaupunkistrategian otsikko ja tavoite on "Maailman toimivin kaupunki".

Vaikka tapahtuman teemat nousivat erityisesti tuoreesta Helsingin kaupunkistrategiasta, kiinnostus ensiluokkaisen asiakaskokemuksen löytämiseen yhdistää kaikkia kuutta Suomen suurinta kaupunkia. 6Aika-hankkeesta Tampereelta tullut Outi Nokkonen oli hyvillään Helsingin kaupungin kutsusta.

– On äärimmäisen tärkeää, että kaupungit vaihtavat aktiivisesti tietoa. Haasteet ovat pohjimmiltaan samanlaisia.


Herättikö teksti ajatuksia? Keskustele Twitterissä #digihelsinki!